Kissoja pidetään edelleen itsenäisinä eläiminä, jotka eivät juuri ihmisseuraa kaipaa. Tutkimukset kertovat kuitenkin toisenlaista tarinaa. Kissat voivat kiintyä ihmisiinsä voimakkaasti ja reagoida heidän poissaoloonsa. Oma kissani Debbie Furry tekee lähtemisestäni joka kerta pienen sydäntä särkevän näytelmän. Mutta mistä tiedän, onko kyse eroahdistuksesta vai jostakin aivan muusta?

Debbie ei ole hyväksynyt lähtöäni

Olen lähdössä kotoa. Kengät jalassa, laukku olalla ja avaimet kädessä.

Debbie Furry on eri mieltä suunnitelmistani.

Hän asettuu eteisen kynnysmatolle ja lukitsee kyntensä siihen. Siinä hän pysyy, aivan kuin matto olisi viimeinen puolustuslinja minun ja ulkomaailman välillä.

Minun pitäisi päästä ovesta ulos. Debbie ei ilmeisesti näe siihen mitään perusteltua syytä.

Tilanne kirpaisee sydäntäni joka kerta.

Erikoisinta on, ettei Debbie välttämättä edes jäisi yksin kotiin. Hänelle olisi seuraa, mutta ilmeisesti se ei ratkaise asiaa.

En tietenkään tiedä, yrittääkö Debbie todella estää lähtöni. Tiedän vain, että hänen käyttäytymisensä toistuu juuri näissä tilanteissa.

Ja se saa minut miettimään, mitä kissan kiintymyksestä oikeastaan tiedetään.

Kissa ei olekaan niin epäsosiaalinen kuin väitetään

Kissoihin liittyy sitkeä käsitys: ne viihtyvät omissa oloissaan, eivät tarvitse ihmistä samalla tavalla kuin koirat eivätkä juuri välitä siitä, kuka niitä hoitaa.

Pah, sanon minä.

Tutkimus antaa aihetta suhtautua tähän stereotypiaan kriittisesti.

Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa Kristyn Vitale kollegoineen tarkasteli kissojen kiintymyssuhdetta ihmisiin. Tutkijat sovelsivat asetelmaa, jossa eläimen käyttäytymistä tarkkaillaan tutun ihmisen läsnä ollessa, tämän poistuttua ja palattua.

Tutkimuksessa noin 65 prosenttia tutkituista kissanpennuista osoitti turvalliseksi luokiteltua kiintymyskäyttäytymistä.

Turvallisesti kiintyneille kissoille tuttu ihminen saattoi toimia turvan lähteenä, jonka läsnä ollessa ne pystyivät tutkimaan ympäristöään.

Kyse ei siis ole vain siitä, että ihminen tuo ruokaa.

Ihminen voi olla kissalle myös tärkeä sosiaalinen kumppani.

Kyllä, kissallakin voi olla eroamiseen liittyviä ongelmia

Vuonna 2020 julkaistussa brasilialaistutkimuksessa tarkasteltiin 223 kissan käyttäytymistä niiden omistajille suunnatun kyselyn avulla.

Tutkijat havaitsivat, että 13,45 prosenttia kissoista täytti vähintään yhden tutkimuksessa käytetyistä eroamiseen liittyvien ongelmien kriteereistä.

Oireiksi raportoitiin muun muassa tavaroiden vahingoittamista, runsasta ääntelyä, virtsaamista epätoivottuihin paikkoihin sekä apaattisuutta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että noin 13 prosentilla kaikista kissoista olisi diagnosoitu eroahdistus. Kyse oli rajallisesta kyselyaineistosta ja käyttäytymisen perusteella tunnistetuista mahdollisista ongelmista.

Tutkimus osoittaa silti jotain olennaista: ihmisen poissaolo voi olla kissalle merkityksellinen hyvinvointikysymys.

Kissa ei välttämättä vain nuku tyytyväisenä siihen asti, kunnes ruokapalvelu palaa kotiin.

Mutta onko jokainen lähtöprotesti eroahdistusta?

Ei ole.

Vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 133 kissan käyttäytymistä tilanteissa, jotka liittyivät ihmisestä erossa olemiseen.

Tutkijat tunnistivat neljä erilaista käyttäytymisen ulottuvuutta. Niihin kuuluivat muun muassa reagointi ihmisen lähtöä ennakoiviin merkkeihin, protestointi tilanteissa, joissa ihminen ei ollut tavoitettavissa, sekä kielteiset reaktiot erossa olemisen jälkeen.

Tutkimuksen kiinnostava johtopäätös oli, etteivät kaikki eroamiseen liittyvät käyttäytymistavat välttämättä johdu samasta asiasta.

Kissa voi siis reagoida lähtöön ilman, että sillä olisi varsinaista eroahdistusta.

Tämä on tärkeää myös Debbien tapauksessa.

Ehkä hän tunnistaa lähtöäni ennakoivat merkit. Ehkä hän haluaa jatkaa yhdessäoloa. Ehkä eteisessä tapahtuu jotakin, mikä saa hänet hakeutumaan juuri kynnysmatolle.

Tai ehkä olen itse oppinut tulkitsemaan tilanteen dramaattisemmin kuin Debbie sen kokee.

Kynnysmattoon lukitut kynnet eivät yksin riitä kertomaan, mitä kissan mielessä liikkuu.

Ihminen voi olla kissalle turvapaikka

Kissan ja ihmisen välisestä suhteesta kertoo myös vuonna 2021 julkaistu tutkimus, jossa tarkasteltiin tutun ihmisen läsnäolon ja hajun vaikutusta kissojen stressikäyttäytymiseen.

Tutkimukseen osallistui 42 kissaa.

Kissat osoittivat keskimäärin vähemmän stressiin liittyvää käyttäytymistä tutun ihmisen ollessa paikalla.

Pelkkä ihmisen hajua sisältävä esine ei tuottanut vastaavaa vaikutusta.

Tulos ei tarkoita, että jokainen kissa tarvitsisi ihmisen jatkuvaa läsnäoloa. Se kuitenkin tukee ajatusta siitä, että tutun ihmisen läsnäolo voi lisätä kissan turvallisuudentunnetta. ScienceDirect

Ehkä juuri tämä on asia, jonka kissan itsenäisyyttä korostavassa puheessa helposti unohdamme.

Itsenäisyys ja kiintymys eivät sulje toisiaan pois.

Kissa voi viihtyä yksin ja silti kaivata tiettyä ihmistä.

Mistä tietää, kärsiikö kissa oikeasti?

Debbien kynnysmattoesityksestä en voi päätellä, että hänellä olisi eroahdistusta.

Olennaisempaa olisi tietää, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun ovi sulkeutuu.

Rauhoittuuko Debbie nopeasti? Jatkaako hän tavallisia puuhiaan? Vai ilmeneekö poissaoloni aikana jatkuvaa levottomuutta, runsasta ääntelyä tai muuta hyvinvointiin vaikuttavaa käyttäytymistä?

Jos kissa vaikuttaa kärsivän yksin jäämisestä, tilannetta kannattaa selvittää eläinlääkärin kanssa. Esimerkiksi virtsaamisongelmille voi olla myös lääketieteellisiä syitä.

Tarkoitus ei ole tehdä jokaisesta kiintyneestä kissasta potilasta.

Tarkoitus on ottaa kissan sosiaaliset tarpeet vakavasti.

Debbie, selitä tämä

Minulle Debbien kynnysmattoepisodit ovat pieniä, liikuttavia hetkiä.

Hän ei välttämättä jää yksin. Silti juuri minun lähtöni näyttää olevan asia, johon hän reagoi.

En tiedä, kaipaako hän minua jo ennen kuin olen ehtinyt poistua. En tiedä, onko kyse kiintymyksestä, opitusta rutiinista vai jostakin muusta.

Mutta tiedän, ettei ajatus välinpitämättömästä, epäsosiaalisesta kissasta sovi kovin hyvin yhteen sen kanssa, mitä tutkimukset kissojen ja ihmisten suhteesta kertovat.

Kissat eivät ole pieniä, tunteettomia möllöttäjiä, joille ihminen on vain kävelevä ruokakuppi.

Ne ovat yksilöitä, jotka voivat muodostaa merkityksellisiä sosiaalisia suhteita.

Ja joskus yksi niistä on sitä mieltä, ettei ihminen tarvitse tänäänkään ulkomaailmaa.

Debbie on lukinnut kyntensä kynnysmattoon.

Minä olen myöhässä.

Ja sydämeni on jälleen vähän särkynyt.

Lähteet

Vitale, K. R., Behnke, A. C. & Udell, M. A. R. (2019). Attachment bonds between domestic cats and humans. Current Biology, 29(18), R864–R865.
https://doi.org/10.1016/j.cub.2019.08.036

de Souza Machado, D. ym. (2020). Identification of separation-related problems in domestic cats: A questionnaire survey. PLOS ONE, 15(4), e0230999.
https://doi.org/10.1371/journal.pone.0230999

Behavioural responses to separation from human companion in the domestic cat: A survey-based study (2023). Applied Animal Behaviour Science.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/37217026/

The effect of owner presence and scent on stress resilience in cats (2021). Applied Animal Behaviour Science.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168159121002318