Kun minä nukun, kissani aloittaa työvuoronsa. Debbie Furryn öinen kampaamopalvelu alkaa nenäsuukoilla ja päättyy hiusten perusteelliseen käsittelyyn. Mutta miksi kissa haluaa pestä ihmisen hiuksia?
Kissani Debbie Furry on ottanut vastuulleen hiusteni hoitamisen. En ole pyytänyt palvelua, mutta sillä ei tunnu olevan merkitystä.
Öisin, kun minä nukun, Debbie saattaa ensin antaa minulle nenäsuukkoja ja puskea kasvojani. Sen jälkeen alkaa varsinainen käsittely.
Hän nuolee hiuksiani ja käy niitä välillä läpi myös hampaillaan. Aivan kuten omaa turkkiaan pestessään.
Työ tehdään perusteellisesti ja ilmeisen suurella ammattiylpeydellä. Lopputulos ei kuitenkaan ole aivan toivotunlainen. Olen joutunut turvautumaan hiuspidennyksiin.
Mutta miksi ihmeessä kissa haluaa pestä ihmisen hiuksia? Onko kyse hellyydestä, hoivasta vai jostakin aivan muusta?
Kissoilla on oma tapansa huolehtia toisistaan
Kissat ovat tunnetusti tarkkoja turkkinsa puhtaudesta. Ne käyttävät huomattavan osan valveillaoloajastaan itsensä pesemiseen.
Mutta kissat eivät hoida pelkästään omaa turkkiaan.
Keskenään läheiset kissat voivat nuolla toistensa päätä, niskaa ja korvien ympäristöä. Tätä käyttäytymistä kutsutaan sosiaaliseksi turkinhoidoksi eli allogroomingiksi.
Sosiaalinen turkinhoito voi auttaa ylläpitämään kissojen välisiä suhteita. Sitä esiintyy erityisesti keskenään tuttujen ja läheisten kissojen välillä.
Vuonna 2026 Applied Animal Behaviour Science -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin 53 kissaparin sosiaalista turkinhoitoa.
Tutkijat havaitsivat, että turkinhoidolla voi olla erilaisia sosiaalisia tehtäviä. Se voi vahvistaa kissojen välistä läheisyyttä, mutta sitä voi esiintyä myös tilanteissa, joihin liittyy sosiaalista jännitettä.
Ratkaisevaa on käyttäytymisen kokonaisuus.
Kun kissat hakeutuvat vapaaehtoisesti toistensa lähelle, koskettavat toisiaan ja pysyttelevät rentoina, turkinhoito liittyy todennäköisemmin myönteiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Pelkkä nuoleminen ei siis vielä todista kiintymyksestä. Mutta sitä edeltävät ja seuraavat eleet voivat kertoa paljon.
Ensin nenäsuukko, sitten pesu
Debbien käyttäytymisessä kiinnostavinta on juuri tapahtumien järjestys.
Ennen hiusten pesemistä hän saattaa koskettaa nenääni omallaan ja puskea kasvojani.
Kissojen keskinäisessä viestinnässä nenäkosketukset ja puskeminen kuuluvat usein ystävälliseen sosiaaliseen käyttäytymiseen.
Puskemiseen liittyy myös hajujen vaihtamista. Kissan pään alueella on hajurauhasia, joiden eritteet osallistuvat kissojen hajumaailmaan perustuvaan viestintään.
Myös ihmiseen kohdistuva puskeminen voi olla osa myönteistä vuorovaikutusta.
Kun Debbie aloittaa nenäsuukoilla ja puskemisella ja siirtyy sen jälkeen hiusteni pesemiseen, käyttäytyminen muistuttaa kissojen keskinäisiä sosiaalisia rituaaleja.
Tämä ei tietenkään tarkoita, että Debbie kuvittelisi minun olevan toinen kissa.
On kuitenkin mahdollista, että hän soveltaa ihmiseen samoja käyttäytymismalleja, joita kissat käyttävät läheisten lajitovereidensa kanssa.
Tutkimus koski kissojen keskinäistä turkinhoitoa, joten sen perusteella ei voida suoraan päätellä, mitä ihmisen hiusten peseminen merkitsee.
Ajatus on silti kiehtova: ehkä Debbie huolehtii minusta samalla tavalla kuin itselleen läheisestä kissakumppanista.
Miksi juuri hiukset?
Ihmisen hiukset voivat kiinnostaa kissaa monesta syystä.
Niissä on tuttuja tuoksuja, mutta myös esimerkiksi shampoiden ja muiden hiustuotteiden hajuja. Hiusten rakenne voi puolestaan houkutella nuolemaan ja käsittelemään niitä hampailla.
Kissan käyttäytymisestä voi myös muodostua toistuva rituaali.
Jos jokin toiminta tuntuu kissasta miellyttävältä tai johtaa kiinnostavaan vuorovaikutukseen, se voi alkaa toistaa sitä.
Debbien tapauksessa hiusten peseminen tapahtuu erityisesti öisin, kun olen nukkumassa.
En voi tietää varmasti, mikä häntä motivoi. Kyse voi olla sosiaalisesta turkinhoidosta, kiinnostuksesta hiuksiin tai opitusta tavasta.
Mahdollisesti kaikista näistä.
Kissan kieli ei ole hellävarainen hiusharja
Kissan kieli on varsin tehokas turkinhoitoväline.
Vuonna 2018 Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kissan kielen rakennetta ja sen toimintaa turkinhoidossa.
Kissan kielen pinnalla on pieniä, taaksepäin suuntautuvia sarveistuneita nystyjä. Niiden kärjet ovat onttoja, ja ne auttavat kuljettamaan sylkeä turkin joukkoon.
Kieli toimii siis samanaikaisesti sekä puhdistusvälineenä että eräänlaisena kampana.
Kissat voivat käyttää turkkiaan hoitaessaan myös hampaitaan.
Debbie näyttää soveltavan samoja menetelmiä minun hiuksiini. Hän ei varsinaisesti syö niitä, vaan nuolee ja käsittelee niitä kuin omaa turkkiaan.
Ihmisen hiuksille tällainen käsittely ei kuitenkaan välttämättä ole erityisen hellävaraista. Varsinkin toistuva nykiminen voi rasittaa hiuksia.
Debbien kampaamopalvelu onkin johtanut tilanteeseen, jossa olen joutunut turvautumaan hiuspidennyksiin.
Kissan näkökulmasta työ saattaa olla moitteetonta. Asiakkaan näkökulmasta lopputulos jättää hieman toivomisen varaa.
Rakkautta, rakkautta vain?
Kissat osoittavat läheisyyttään monin tavoin.
Ne voivat puskea, hakeutua viereen nukkumaan, seurata ihmistään huoneesta toiseen tai osallistua tämän päivittäisiin puuhiin.
Jotkut kissat myös nuolevat ihmisiään.
Kissan ja ihmisen välinen suhde ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Sama käyttäytyminen voi eri tilanteissa tarkoittaa eri asioita, eikä kissan tunteita voi päätellä yhdestä eleestä.
Debbien kohdalla nenäsuukkojen, puskemisen ja hiusten pesemisen yhdistelmä viittaa kuitenkin siihen, että kyse saattaa olla läheisyyteen liittyvästä käyttäytymisestä.
Ja vaikka en voi tietää varmasti, mitä hänen päässään liikkuu, ajatus tuntuu liikuttavalta.
Ehkä Debbie huolehtii minusta kuten läheisestä kissakumppanistaan.
Ehkä hän on vain päättänyt, että hiukseni tarvitsevat säännöllistä huoltoa.
Varmaa on ainoastaan se, ettei Debbie ole kiinnostunut asiakkaansa mielipiteestä.
Hänen kampaamonsa on avoinna öisin, ajanvarausta ei tarvita eikä palvelusta voi kieltäytyä.
Debbien rakkaus on rajatonta, mutta hiustenkasvu ei.
Lähteet
Van Belle, M. J. R. ym. (2026). Unravelling feline social dynamics – A video-based observational study on allogrooming in domestic cats. Applied Animal Behaviour Science, 301, 107038. Lue tutkimus.
Noel, A. C. & Hu, D. L. (2018). Cats use hollow papillae to wick saliva into fur. Proceedings of the National Academy of Sciences, 115(49), 12377–12382. Lue tutkimus.
Kim, S. A. (2025). Social Behavior of Cats. Merck Veterinary Manual. Lue artikkeli.

Vastaa