LUE TAI KUUNTELE 🎧

Kissoista puhutaan paljon. He hallitsevat somea, on kuvia läppäreiden päällä makaavista kissoista ja milloin mitäkin söpöä.

Mutta uutisissa vastaan tuntuu tulevan usein aivan toisenlainen kissa.

Koditon kissa. Populaatiokissa. Sairastunut kissa. Pelastettava kissa.

Aloin miettiä, kuvittelenko vain.

Niinpä kävin läpi Ylen 20 uusinta kissaan ja 20 uusinta koiraan keskittyvää journalistista sisältöä ennen syyskuun 2026 alkua.

Tulos ei kerro, kummasta eläimestä suomalainen media puhuu enemmän. Neljäkymmentä juttua yhdestä mediasta ei siihen riittäisi.

Mutta jotain muuta kiinnostavaa aineistosta nousi.

Kissajutuista kahdeksan eli 40 prosenttia käsitteli ensisijaisesti eläinsuojelua, kodittomuutta tai pelastamista. Koirajutuista tähän ryhmään kuului neljä.

Kissa tarvitsi usein apua. Koira sen sijaan teki asioita.

Ja juuri siitä kiinnostuin.

Noin miljoona kissaa, mutta millainen eläin se meille on?

Suomessa arvioidaan elävän noin miljoona lemmikkikissaa ja noin 800 000 lemmikkikoiraa. Tarkkaa määrää ei kuitenkaan tiedetä. Euroopan lemmikkiruokateollisuuden kattojärjestö FEDIAFin vuoden 2024 lemmikkipopulaatioarviot perustuvat Suomen osalta FEDIAFin ja Soulor Consultingin laskennallisiin arvioihin.

Kyse ei ole tarkasta lemmikkien väestönlaskennasta, vaan arvioista.

Mittakaava on silti melkoinen: Suomessa elää noin miljoona kissaa.

Silti kissaan tuntuu liittyvän edelleen kummallinen ristiriita. Se on yksi läheisimmistä lemmikkieläimistämme ja samaan aikaan eläin, josta elää sitkeä mielikuva itsenäisenä, omillaan pärjäävänä olentona.

Siksi minua alkoi kiinnostaa, näkyykö jotakin tästä myös uutisissa.

Uutisten kissa tarvitsee usein ihmistä

Kissa-aineiston yleisin pääkehys oli eläinsuojelu, kodittomuus tai pelastaminen.

Jutuissa näkyivät kodittomat ja populaatioissa elävät kissat, eläinsuojeluyhdistysten vaikeudet sekä erilaisiin pulmatilanteisiin joutuneet eläimet.

Toinen puoli aineistosta oli hyvin erilainen. Kuusi juttua käsitteli tutkimusta, terveyttä tai käyttäytymistä ja kuusi oli kevyempiä ilmiö-, tapahtuma- tai kuriositeettijuttuja.

Tätä ei pidä tulkita niin, että media tekisi jotain väärin.

Kissojen kodittomuus, hallitsematon lisääntyminen ja populaatiokissat ovat todellisia eläinsuojeluongelmia. Niistä pitää kirjoittaa.

Mutta samalla jäin miettimään, missä uutisten hyvinvoiva kissa on.

Kissa, joka leikkii, tutkii, oppii ja tekee valintoja. Kissa, jolla ei vielä ole mitään hätää – mutta jolla on silti tarpeita.

Koira menee kouluun, metsään ja kahvilaan

Koirajuttuja lukiessa tunnelma muuttui.

Koira oli koulussa. Se harrasti. Se liikkui koirametsissä, kaupoissa ja kahviloissa. Se osallistui tapahtumiin, työtehtäviin ja koiranäyttelyihin.

Välillä se joutui pelastettavaksi, välillä sitä tutkittiin ja toisinaan se näyttäytyi myös riskinä tai konfliktin osapuolena.

Koira sai siis monenlaisia rooleja.

Se ei vain ollut uutisen kohde. Se oli toimija.

Tämä on tietysti vain pieni aineisto, mutta ero herättää kiinnostavan kysymyksen.

Koira liikkuu ihmisen mukana näkyvästi julkisessa tilassa. Kissa taas elää suuren osan elämästään kodeissa, katseilta piilossa.

Näemmekö siksi koiran helpommin aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä ja kissan vasta silloin, kun se joutuu ongelmiin?

En voi tämän aineiston perusteella vastata siihen.

Mutta kysymys jäi vaivaamaan.

Entä kissa silloin, kun kaikki on hyvin?

Samaan aikaan Eläinoikeusakatemia käynnisti syyskuussa 2026 Kissanpäivät-kampanjan.

Sen näkökulma osuu kiinnostavasti juuri siihen, mitä jäin mediakatsauksessa kaipaamaan: mitä kissan elämässä tapahtuu ennen kuin jokin menee pieleen?

Kampanjassa huomio suunnataan kissan mieleen, käyttäytymiseen ja hyvän elämän edellytyksiin. Sen tietosisällöissä käsitellään esimerkiksi muistia, oppimista, tunteita ja kommunikaatiota.

Kissan hyvinvointi ei tarkoita vain sitä, että kupissa on ruokaa, tarjolla on vettä ja ympäristö on turvallinen.

Kissa tarvitsee mahdollisuuksia tehdä kissan asioita.

Saalistaa tai ainakin leikkiä saalistamista. Tutkia. Kiipeillä. Tarkkailla. Piiloutua. Kommunikoida. Tehdä valintoja.

Erityisesti sisäkissan maailmassa ihminen vaikuttaa valtavasti siihen, kuinka paljon näitä mahdollisuuksia on tarjolla.

Samalla tutkimus on nakertanut sitkeää mielikuvaa kissasta lähes täysin itsenäisenä eläimenä, joka lähinnä sattuu asumaan ihmisen kanssa.

Kissojen on esimerkiksi havaittu erottavan oman nimensä muista sanoista. Tutkimuksissa on tarkasteltu niiden muistia, tunteiden tunnistamista sekä ihmisen ja kissan välistä ääni- ja elekieleen perustuvaa kommunikaatiota.

Mitä enemmän kissasta opitaan, sitä vaikeampi sitä on nähdä pelkkänä omissa oloissaan pärjäävänä lemmikkinä.

Ehkä ongelma ei ole näkyvyyden määrä

Lähdin liikkeelle epäilyksestä, että kissoista ehkä puhuttaisiin vähemmän kuin koirista.

Tämä pieni katsaus ei todista sitä.

Sen sijaan löysin jotain, mikä minusta on kiinnostavampaa.

Kysymys ei ehkä olekaan vain siitä, kuinka paljon kissasta puhumme, vaan millaisen kissan teemme näkyväksi.

Eläinsuojeluongelmista täytyy kertoa. Mutta niiden rinnalle tarvitaan puhetta myös hyvästä kissanelämästä ennen kuin mitään pahaa tapahtuu.

Miten kissa käyttää ympäristöään?

Mitä se tarvitsee ihmiseltä?

Miten se kommunikoi?

Mitä se haluaa tehdä?

Ja osaammeko me huomata sen?

Lähes miljoonan kissan maassa nämä eivät ole aivan pieniä kysymyksiä.

Ehkä kissan suurin julkisuusongelma ei olekaan se, ettei sitä nähtäisi.

Kysymys on siitä, mitä näemme, kun katsomme kissaa.

---

Näin tein mediakatsauksen

Käytin aineistona Ylen Kissa- ja Koirat-aihekoontisivuja. Otin mukaan 20 uusinta kissaan ja 20 uusinta koiraan keskittyvää journalistista sisältöä ennen Kissanpäivät-kampanjan käynnistymistä 2.9.2026.

Jätin pois koontisivuilla esiintyvät sisällöt, joiden varsinainen aihe oli toinen eläin. Määrittelin jokaiselle jutulle yhden hallitsevan pääkehyksen otsikon ja koontisivulla näkyvien tietojen perusteella.

Kissa, n=20

• eläinsuojelu, kodittomuus tai pelastaminen: 8 (40 %)
• tutkimus, terveys tai käyttäytyminen: 6 (30 %)
• kevyt ilmiö, tapahtuma tai kuriositeetti: 6 (30 %)

Koira, n=20

• kevyt ilmiö, tapahtuma tai kuriositeetti: 6 (30 %)
• eläinsuojelu tai pelastaminen: 4 (20 %)
• työ, harrastus tai muu yhteiskunnallinen rooli: 4 (20 %)
• tutkimus, terveys tai käyttäytyminen: 3 (15 %)
• riski tai konflikti: 3 (15 %)

Katsaukseni on suuntaa antava journalistinen tarkastelu, ei tieteellinen sisällönanalyysi. Tuloksia ei voi yleistää Ylen kaikkeen eläinjournalismiin tai suomalaiseen mediaan kokonaisuutena.

---

Lähteet

Eläinoikeusakatemia (2026): Kissanpäivät. Kampanjasivu ja sen tutkimuslähteet kissan oppimisesta, muistista, tunne-elämästä, kommunikaatiosta ja käyttäytymisestä. https://elainoikeusakatemia.fi/kissanpaivat/

Vainio, Outi (2026): Kurkistus kissan mieleen. Eläinoikeusakatemia. https://elainoikeusakatemia.fi/kissanpaivat/

Telkänranta, Helena (2026): Kissan kokemusmaailma tutkimuksen valossa. Eläinoikeusakatemia. https://elainoikeusakatemia.fi/kissanpaivat/

FEDIAF EuropeanPetFood. 2026. Facts & Figures 2026: European Pet Population and Market Data 2024. Brussels: FEDIAF EuropeanPetFood.
FEDIAF Facts & Figures 2026 (PDF)

Ruokavirasto. 2025. Koirarekisteri viettää kaksivuotispäivää. 8.5.2025.
Ruokavirasto: Koirarekisteri viettää kaksivuotispäivää

Yle: Kissa. Ylen aihekoonti. Mediakatsauksen kissa-aineisto. https://yle.fi/t/18-217703/fi

Yle: Koirat. Ylen aihekoonti. Mediakatsauksen koira-aineisto. https://yle.fi/t/18-173358/fi